Orapihlajan marja

Orapihlaja (Crataegus) on ruusukasvien heimoon kuuluva piikikäs pensas tai pieni puu. Suomessa se tunnetaan pensasaidasta, mutta sen punaisia marjoja on käytetty rohdoksena Euroopassa ja Aasiassa satojen vuosien ajan. Marjat sisältävät flavonoideja, kuten hyperosidia ja viteksiiniä, sekä oligomeerisiä prosyanidiineja eli OPC-yhdisteitä. Näiden lisäksi niissä on C-vitamiinia ja kaliumin suoloja.

Marja, lehti ja kukka ovat eri raaka-aineita

Orapihlajavalmisteissa käytetään kahta eri rohdosta. Marjauute tehdään hedelmistä (Crataegi fructus). Lehti- ja kukkauute tehdään kukkivista oksista (Crataegi folium cum flore), ja siinä flavonoidipitoisuus on tyypillisesti korkeampi. Eurooppalaisissa valmisteissa käytetään yleensä lajeja Crataegus monogyna ja Crataegus laevigata, aasialaisissa usein lajia Crataegus pinnatifida. Katso etiketistä sekä laji että kasvinosa, ei vain milligrammoja. Muotoja on kolme: kapselit ja tabletit, kuivattu marja haudutettavaksi sekä nestemäiset tinktuurat, joissa uute on alkoholissa.

Uutesuhde ja vakiointi kertovat, mitä saat

Kasviuutteissa kaksi merkintää ratkaisee. Uutesuhde, esimerkiksi 10:1, kertoo kuinka paljon kuivattua kasvia on käytetty yhtä osaa uutetta kohti. Vakiointi kertoo, mihin yhdisteeseen pitoisuus on säädetty, orapihlajalla yleensä flavonoideihin tai prosyanidiineihin. Jauhettu marja ei ole uute. Sitä tarvitaan grammoja, kun vakioitua uutetta tarvitaan satoja milligrammoja. Kumpikin voi olla hyvä valinta, kun tiedät kumpaa ostat.

Kuivattu marja on edullisin tapa kokeilla. Haudutusaika on 10-15 minuuttia, koska prosyanidiinit liukenevat hitaasti. Maku on mieto ja hieman jauhoinen, joten moni sekoittaa marjat muun teen joukkoon. Kapseli antaa tarkemman annoksen ja kulkee helpommin mukana.

Ravintolisä ja rohdosvalmiste ovat eri asioita

Sama kasvi esiintyy Suomessa kahdessa roolissa. Ravintolisä on elintarvike: se kertoo koostumuksen, ei käyttöaihetta. Perinteinen kasvirohdosvalmiste on Fimean rekisteröimä valmiste, jolla on pakkausseloste ja rekisterinumero, esimerkiksi muodossa R 111 FIN. Orapihlaja on myös Fimean lääkeluettelossa, joten tuotteen luokittelu riippuu koostumuksesta ja siitä, miten sitä markkinoidaan. Me myymme ravintolisiä. Siksi kerromme, mitä valmisteessa on ja missä muodossa, mutta emme lupaa vaikutuksia: orapihlajalle ei ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä.

Näin valitsemme orapihlajavalmisteet

Valikoimaan pääsy ratkeaa kolmella asialla: kasvinosa, uutesuhde ja vakiointi. Suosimme valmisteita, joissa laji ja kasvinosa on kirjoitettu auki ja pitoisuus on säädetty flavonoideihin tai prosyanidiineihin. Silloin tiedät, mitä kapselissa on. Tuotteita, joiden etiketissä lukee vain "kasviuute" ilman kasvinosaa, emme ota. Ostamme suoraan brändeiltä ilman välikäsiä, ja jokainen tuote käy compliance-tiimimme läpi ennen julkaisua. Testaamme tuotteita itse, ja riippumattomat laboratoriot tekevät erille pistotarkastuksia. Lue, miten valitsemme brändit.

Kenelle valikoima sopii ja mitä on hyvä tietää

Orapihlajaa ostavat useimmiten aikuiset, jotka haluavat pitkään käytetyn kasvirohdoksen osaksi arkeaan. Jos keräät kasviuutteita niiden polyfenolien vuoksi, katso myös antioksidanttien valikoimaa.

• Vaikutuksia ei kannata arvioida päivissä. Kasviuutteita käytetään yleensä vähintään neljä viikkoa ennen johtopäätöksiä.
• Orapihlajavalmisteiden yhteiskäyttöä sydän- ja verenpainelääkkeiden kanssa ei suositella. Keskustele ensin lääkärin kanssa.
• Valmisteita ei suositella raskauden eikä imetyksen aikana, eikä alle 18-vuotiaille.

Nämä rajaukset eivät tee tuotteesta huonoa, vaan kertovat kenelle se sopii: terveelle aikuiselle, joka haluaa tarkasti merkityn kasviuutteen ja käyttää sitä säännöllisesti pidemmän jakson. Jos orapihlaja ei ole etsimäsi, vertaa muihin yrtti- ja kasviuutteisiin.