Nordic NaturalsProEPA, jossa on tiivistettyä GLA:ta

GLA tarkoittaa gamma-linoleenihappoa. Se on omega-6-rasvahappo, jota esiintyy luonnostaan mm. purasruohon siemenöljyssä (borage). Tässä valmisteessa GLA tulee Borago officinalis -kasvista.

DHA (dokosaheksaeenihappo) ja EPA (eikosapentaeenihappo) ovat molemmat pitkäketjuisia rasvahappoja omega-3-perheestä, joita esiintyy luonnostaan rasvaisessa kalassa.

Triglyseridimuoto (rTG) viittaa luonnolliseen molekyylirakenteeseen, jossa omega-3-rasvahapot esiintyvät kalassa. Tässä muodossa rasvahapot ovat sitoutuneet glyserolimolekyyliin, kuten ne ovat ravinnossa.

Tunnetuimmat omega-3-rasvahapot ovat ALA (alfalinoleenihappo), EPA (eikosapentaeenihappo) ja DHA (dokosaheksaeenihappo). ALA:ta esiintyy pääasiassa kasviöljyissä, kuten pellavansiemenöljyssä, kun taas EPA:ta ja DHA:ta löytyy erityisesti rasvaisesta kalasta ja kalaöljystä.

Rasvahapot jaetaan tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin. Tyydyttyneissä ei ole kaksoissidoksia kemiallisessa rakenteessa, ja niitä esiintyy etenkin eläinperäisissä tuotteissa, kuten voissa, juustossa ja lihassa, mutta myös kookos- ja palmuöljyssä. Tyydyttymättömät rasvahapot sisältävät yhden tai useamman kaksoissidoksen ja niitä on etenkin kasviöljyissä, pähkinöissä, siemenissä ja rasvaisessa kalassa.

Omega-3, 6 ja 9 ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja. Erona on ensimmäisen kaksoissidoksen sijainti hiiliketjussa. Omega-3-rasvahapot, kuten ALA, EPA ja DHA, löytyvät rasvaisesta kalasta, levistä ja tietyistä kasviöljyistä. Omega-6-rasvahappoja on mm. auringonkukka-, maissi- ja soijaöljyssä sekä pähkinöissä. Omega-9-rasvahapot, kuten öljyhappo, esiintyvät etenkin oliiviöljyssä, avokadossa ja manteleissa.

Ero liittyy kemialliseen rakenteeseen. Tyydyttyneissä rasvahapoissa on vain yksöissidoksia hiiliatomien välillä, kun taas tyydyttymättömissä on yksi tai useampi kaksoissidos. Tämä rakenne vaikuttaa mm. siihen, onko rasva huoneenlämmössä kiinteää vai nestemäistä.